ti 8. syyskuu 2020
Sanonnan mukaan totuus on tarua ihmeellisempää. Ihmeellistä on myös se, että kysyttäessä kaikki tuntevat huijauksen tunnusmerkit, mutta yllättävän moni sellaisen kohdalla siihen kuitenkin lankeaa. Ja jotkut jopa useampaan kertaan. Asiakkaiden kertoessa omia synkkiä tarinoitansa, olen monesti ihmetellyt, että mikä ihme sai heidät uskomaan huijarin lupauksiin. Ja samaa ovat ihmetelleet asiakkaat häpeissään itsekin.
Huijauksen lumo on uskomaton. Olen esimerkiksi puhunut useampaan kertaan ja vaihtanut sähköposteja erään iäkkään, edelleenkin aktiivisen, johtavissa tehtävissä toimineen herrasmiehen kanssa. Huijarit olivat onnistuneet saamaan hänet pauloihinsa ’kaukaisen sukulaisen jättämän miljoonaperinnön’ avulla siten, ettei kenenkään muun järkipuhe häntä enää vakuuttanut. Hän oli jopa valittanut useammalle viranomaiselle siitä, että pankit olivat estäneet hänen omat tilisiirtonsa huijareille.
Eräs toinen asiakas puolestaan kertoi, miten häntä lähestyttiin erään kansainvälisen seminaarin jälkeen seminaarin teemaan liittyneellä houkuttelevalla viestillä. Hänelle oli tarjottu hienoa mahdollisuutta mennä osakkaaksi seminaarin aihepiirin parissa toimivaan yhtiöön. Kaikki oli vaikuttanut uskottavalta ja kaikkiin hänen hankaliinkin kysymyksiin oli osattu antaa niin vakuuttavat vastaukset, että hän oli lopulta uskaltautunut lähettämään rahat. No, kuten jutun teemaan sopii, niin sen enempää yhtiöstä ei sitten enää kuulunutkaan. Eikä luonnollisesti yhtiöön sijoitetuista rahoistakaan.
Mikä sitten saa fiksutkin ihmiset lankeamaan huijaukseen? Ainakaan se ei ole tyhmyys tai ahneus, vaan monesti huijareiden taitavuus. Miten sitten voisi suojautua huijauksilta? Mielestäni siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä, vaan jo pelkästään maalaisjärjen käyttö riittää. Eli jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se tuskin sitä on ja kun tieto on sijoitusasioissa valttia, niin miksi ihmeessä joku sinulle ennalta täysin tuntematon haluaisi luopua tästä edustaan ihan ilmaseiksi? Nuo perusasiat kun pitää mielessä, niin on jo melko turvassa. Sijoitushuijausten maailma ei sittenkään ole niin ihmeellinen, kun noita edellä olevia kysymyksiä malttaa sen kuuluisan yön yli rauhassa miettiä ja jättää siten tuntemattomiin yhteydenottoihin vastaamatta.
Kirjoittanut
Vesa Sainio
Jaostopäällikkö
Uutiskuvat sodasta Ukrainassa ja nopeasti muuttunut turvallisuustilanne on vienyt uutistilan kaksi vuotta otsikoita hallinneelta koronapandemialta, joka ei sekään ole kadonnut minnekään. FINEn neuvonnassa sodan heijastumat ovat toistaiseksi liittyneet lähinnä pankkiasioihin. Pinnalla ovat olleet asiakkaiden huolet liittyen pankkiasioiden hoitoon, pankkitilin avaamiseen, talletussuojaan ja säästöihin, käteisvaroihin ja pankkijärjestelmän toimivuuteen.
Vesi vanhin voitehista. Tämä vanha sanonta tarkoittaa, että vesi on hyväksi ihmiselle niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Juomavesi ei kuitenkaan aina päädy keittiön hanasta vesilasiin vaan vuotaa syystä tai toisesta jo tiskialtaan allaskaapissa, päätyy lattia- ja seinärakenteisiin ja kaikessa hiljaisuudessa jopa naapurin puolelle...
Tapaturmiin liittyvä klassikko-ongelma on herännyt horroksesta. Asiakkaat ihmettelevät mikä on ulkoinen tekijä tapaturmassa; voiko se olla foam roller-putkirulla, keilapallo taikka kuntopallo. Vastaus riippuu siitä, mitä asiakkaalle on tapahtunut. Jos keilapallo tipahtaa varpaalle, niin kyllä ulkoinen tekijä on varpaan murskannut. Aina näin ei kuitenkaan aina ole, vaan ratkaisevaa on se, mitä keilapallolla oli tekemässä. Tämä asia on vaikea ymmärtää.
Omakotitalokauppa käy kuumana. Mökit viedään käsistä ja mökkitontit ostetaan näkemättä. Ne, jotka eivät osta uutta remontoivat nuhruisilta näyttäviä nurkkiaan. Ostettavaa, myytävää ja päivitettävää tuntuu riittävän mutta remonttimiehistä on huutava pula. Tässä kohtaa usea turvautuu sukulaisiin ja tuttaviin ja järjestää talkoot. Yksi huolenaihe on vähemmän, kun talkooväki on vakuutettu.