Vaikka digipalveluiden käyttö on Suomessa korkealla tasolla, digilukutaidossa on parantamisen varaa. ”Digisyrjäytymisen uhka koskee meitä kaikkia”, sanoo seminaarissamme 29.9.2022 puhunut Petteri Järvinen.
Digipalveluiden saatavuus, käytettävyys, väärinkäytökset sekä asioijien digiosaamisen puutos – siinä aiheita, joista keskusteltiin vilkkaasti viime viikolla järjestetyssä Finanssiasiointi – palveluiden käyttö ja osaamisvaatimukset -seminaarissamme.
Digiajan arjessa vaaditaan kykyä omaksua uutta, valmiutta epäonnistua ja rohkeutta kysyä neuvoa. Vaikka suomalaisten digipalvelujen käyttö on Euroopan parhaalla tasolla, digisyrjäytyminen koskee jopa 400 000 suomalaista. Usein digitaitojen yhteydessä puhutaan vain ikäihmisten asiointiongelmista, mutta todellisuudessa digiasiointi aiheuttaa ongelmia myös digiosaajille.
”Ongelmat eivät ratkea itsekseen uuden sukupolven myötä. Nuorten digilukutaito on huolestuttavan huonolla tasolla, ja diginatiivit voivatkin todellisuudessa olla diginaiiveja. Digisyrjäytymisen uhka koskee meitä kaikkia”, sanoi seminaarissamme puhunut tietokirjailija sekä diplomi-insinööri Petteri Järvinen.
Digipalvelut houkuttelevat huijareita, mutta avaavat myös ovia
Saamme FINEssä vuosittain noin 9 000 vakuutus-, pankki- ja sijoitusasioihin liittyvää yhteydenottoa. Tänä vuonna yhteydenotoissa ovat nousseet esille etenkin tietojenkalasteluongelmat.
Petteri Järvinen ehdottaa finanssipalveluiden kehittämiseksi esimerkiksi erilaisia, räätälöityjä palveluprofiileja eri elämäntilanteissa oleville henkilöasiakkaille. Uhkan sijaan digi voitaisiin nähdä myös mahdollisuutena.
”Vaikka esimerkiksi tekoäly ei vielä korvaa ihmistä asiakaspalvelutilanteissa, on mielenkiintoista nähdä, miten arjen digipalvelut tulevaisuudessa kehittyvät. Ehkäpä käymme kahdenkymmenen vuoden päästä pankissa VR-lasien kautta”, Petteri Järvinen visioi.
”Emmehän voi tehdä liikennettäkään niin turvalliseksi, ettei ajokortteja enää tarvittaisi”
Digiajan armoilla -paneelikeskustelussa finanssialan asiantuntijat Paula Hannula (KKV), Tuula Sario (Lex Legato), Sanna Atrila (Fiva), Riikka Laine-Tolonen (Danske Bank) sekä Tuomas Siirala (FINE) pohtivat suomalaisten digiosaamista ja -asiointia Petteri Järvisen johdolla. Keskustelussa esille nousi muun muassa tietoturvallisuuden ja helppokäyttöisyyden tasapaino.
”Viime aikoina ollaan sääntelyn kautta pyritty nostamaan finanssipalveluiden asioinnin tietoturvaa, mutta todellisuudessa tilanne on saattanut mennä jopa päinvastaiseen suuntaan”, sanoi Finanssivalvonnan johtava lakimies Sanna Atrila.
Samalla kun asiointipalvelujen tietoturvaa lisätään, niiden käytettävyys huononee. Kaksivaiheinen tunnistautuminen on hyvä esimerkki tietoturvallisuuden vahvistamisesta palvelupolun helppouden kustannuksella.
”Tietoturvallinen palvelu on aina monimutkaisempi käyttää, joten helppoja ratkaisuja ei ole olemassa”, kertoi Danske Bank Suomen vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen.
Keskustelussa esille nousi myös suomalaisten talouslukutaidon puutteet: jos talousosaaminen olisi yleisesti paremmalla tasolla, myös huijaukset ja muut ongelmat tunnistettaisiin paremmin ja asiointi sujuisi kitkattomammin.
Myös asiointipalveluiden käytettävyys tulisi huomioida aiempaa paremmin, ja esimerkiksi sovelluskehitystä tulisi tehdä yhdessä todellisten loppukäyttäjien kanssa. Toisaalta vaikka palvelut kehitettäisiin täydellisen intuitiivisiksi ja helppokäyttöisiksi, ongelmia syntyy aina ja puutteita on myös esimerkiksi käyttäjien laiteosaamisessa.
”Emmehän voi tehdä liikennettäkään niin turvalliseksi, ettei ajokortteja enää tarvittaisi”, Järvinen summasi.